Tytti Pintilä: Voiko työelämän osaamistarpeisiin vastata? Savumerkkejä OsaajaKS-leirinuotiota

Kun OsaajaKS-palveluketjua oli rakennettu puolitoista vuotta, kokoonnuimme hanketoimijoiden kesken kuvitteellisen leirinuotion äärelle. Millaisia savumerkkejä nuotiostamme on tähän mennessä noussut? Tarkastellaanpa hieman asiaa.

Leirinuotion sytykkeenä työelämän tarpeet ja osaajapula

OsaajaKS-palveluketjun tehtävänä on auttaa keskisuomalaisia työnhakijoita työllistymään lisäkoulutuksen avulla ja alueen työnantajia saamaan näin osaavia työntekijöitä. Apunamme tässä tehtävässä ovat olleet työvoimapula-alojen osaamiskartoitukset, palvelumuotoilun metodit ja työpajat, kyselytutkimukset ja valtakunnalliset selvitykset. Kuntakokeilun omavalmentajilta on saatu tuoretta tietoa ja eteenpäin vievää dataa on kertynyt myös tarjottujen lyhytkoulutusten kiinnostavuudesta.

Yhtälö on siis periaatteessa yksinkertainen: eri aloilla tarvitaan lisää osaajia ja työttömät työnhakijat taas tahtovat tehdä töitä. Oppilaitosten tarjoamalla lyhyellä koulutuksella, täsmällisellä lisäosaamisella voivat tarpeet ja osaajat kohdata nopeastikin.

Savumerkki 1: työpaikkojen osaamistarpeet eivät muutu välittömästi kiinnostavaksi opintotarjonnaksi

Työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen on ennakoitua hankalampaa. Syitä on monia. Tarpeet kohdistuivat osaamiseen, jota tuotetaan esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa. Jatkuvan oppimisen OsaajaKS-palveluketjussa ketterien lyhytkoulutusten tarjoajina on tällä hetkellä kuitenkin vapaa sivistystyö ja korkeakoulut. Ratkaisu tähän on yksinkertainen, sillä verkostoyhteistyömme toimii hyvin. Jatkuvan oppimisen palveluketjun sujuva tiedonvälitys ja toisen asteen omat opintotarjontakanavat tarjoavat vastauksen näihin osaamistarpeisiin.

Kyselyjen tuottamat koulutusideat eivät aina korreloi todellisen koulutuskysynnän kanssa. Osaamistarvekartoituksesta nousi siis osittain savua ilman tulta: kyselyn tuloksiin perustuvat opintojaksot eivät välttämättä kiinnosta asiakkaita. Uudet ideat ja tuottamattomatkin kokeilut ovat kuitenkin auttaneet kehittämään oppilaitosten lyhytkoulutustarjontaa ketterämmäksi ja uusia asiakaskuntia houkutteleviksi.

Työantajat ovat toivoneet myös yleisten työelämätaitojen ja -asenteiden koulutusta. Miten töihin tullaan, miten töissä ollaan? Onko kaikenlainen työ kiinnostavaa ja voiko uralla siirtyä ”alaspäin”? Näihin kysymyksiin ei kuitenkaan vastata pelkällä lyhytkoulutuksella, vaan kyse on myös henkilön omasta asenteesta. Tietynlainen asenne saattaa olla esteenä myös rekrytoijalla. Rekrytoisitko sinä pitkäaikaistyöttömän tai henkilön, jonka äidinkieli ei ole suomi? Toivottavasti!

Savumerkki 2: osaamisen kartuttaminen työttömänä ja suuret uudistukset palveluissa

OsaajaKS-palveluketjua on rakennettu samanaikaisesti suurten palvelu-uudistusten kanssa. Ensin käynnistettiin kuntakokeilu Keski-Suomessa (1.3.2021). Reilun vuoden kuluttua pohjoismainen työnhakumalli tuli voimaan. Vaikka suuret muutokset ovat tuoneet paljon hyvää esimerkiksi työttömän henkilökohtaiseen ohjaukseen, valitettavasti opiskeluoikeuden käsittelyn byrokratisoituminen näyttää lisääntyneen. Samoin oppilaitosten ketteryyttä on syytä edelleen kehittää.

Kun töitä hakevalla herää innostus oppia uutta ja samalla työllistyä nopeastikin, olisi hänen päästävä helposti vauhtiin opinnoissaan. Juuri sillä hetkellä ei kuitenkaan ehkä ole sopivaa koulutusta tarjolla tai koulutus alkaa kuukausien päästä. Opintoihin ilmoittautuneet eivät pysty odottelemaan, into lopahtaa ja maksuttomiin opintoihin sitoutuminen on joskus huteraa.

Kestää edelleen kauan, ennen kuin työtön henkilö saa luvan osallistua valitsemiinsa opintoihin. Vaarana on aina myös hylkäävä päätös ja tästä seuraavat hankaluudet toimeentulossa. Ei ihme, että opintoihin ei välttämättä edes uskalleta ilmoittautua. Varmaa työllistymislupausta opintojen kautta on yleensä mahdotonta antaa.

Meidän tulee edelleen edistää työttömien työnhakijoiden oikeutta kartuttaa omaa osaamistaan samalla, kun he hakevat aktiivisesti töitä. Osaamisen nopeasta päivityksestähän lyhytkoulutusten kautta hyötyy varmasti jokainen, niin työnhakija kuin rekrytoijakin. Jatkuvan oppimisen palveluketjumme voisi tarjota selkeän non-stop-opintotarjonnan työelämää jatkuvasti tukevasta opintotarjonnasta ja jatkaa samalla myös nopeita kokeiluja täsmällisistä lyhytkoulutuksista.

Savumerkki 3: kuullaanko meitä, osaammeko ohjata, puhummeko samaa kieltä?

Viestinnän merkitystä ei koskaan voi yliarvioida. Oppilaitoksillamme on vankkaa viestintäosaamista ja käytössään monipuoliset kanavat. Ovatko viestinnän keinot kuitenkaan niitä, jotka tavoittavat työttömät? Onko viestintä kiinnostavaa ja selkeää? Löytyvätkö lisätiedot helposti, voiko opintoihin ilmoittautua saman tien ja mobiilisti?

Kun työtön työnhakija ja hänen omavalmentajansa keskustelevat, voi oppilaitoksen tarjonnasta löytyä juuri se työllistymistä edistävä, ratkaiseva opintojakso. Miten viesti kulkisi tästä hetkestä aina oikeaan osoitteeseen asiakkaan halutessa lisäohjausta? Mitä asiakkaalle oikeasti tapahtuu ohjauskeskustelun jälkeen? Tietosuoja ymmärrettävästi estää tiedonkeruun yksittäisen henkilön toiminnoista.

Käsitys koulutuksesta voi asiakkaalla olla tutkintokeskeistä tai menneisyydessä on paljon ikäviä kokemuksia koulumaailmasta. Oppilaitosten jatkuvan oppimisen tarjonta voi myös olla ihan uusi asia. Pystymmekö omassa kontekstissamme aina toimimaan aidosti asiakkaan parhaaksi ja yksilöllistä elämäpolkua ymmärtäen?

Näitä haasteita on nostettu esiin ja ratkottu OsaajaKS-palveluketjun rakentuessa. Olemme saaneet konkreettista asiakaspalautetta mm. Jamkin InnoFlash-asiakaspalautteen kautta sekä työttömien työnhakijoiden omasta palvelumuotoilutyöpajasta. Samoin kuntakokeilun asiakastapaamisten kautta on ymmärryksemme karttunut asiakkaiden saavuttamisesta ja todellisista tarpeista.

Odottamattomat palot maailmalla tuovat uusia savumerkkejä myös Suomeen

Maailmanlaajuista COVID-19 -pandemiaa ja sen mullistavia yhteiskunnallisia vaikutuksia on eletty käytännössä koko OsaajaKS-palveluketjun rakennuksen ajan. On syntynyt uusia työmarkkinoita ja uusia osaajapula-aloja. Myös sote-alalla on koettu ennennäkemätön kriisi, joka on vaikuttanut myös alan kiinnostavuuteen.

Toinen ennakoimaton kriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, on taas tuottanut osaamisvajetta uudenlaisesta kieli- ja viestintäosaamisesta. Kuka olisi osannut ennustaa, että vuonna 2022 ukrainan osaajia tarvittaisiin kaikkialla Suomessa ja Suomen kielen alkeita oppimassa olisi kymmeniätuhansia uusia asiakkaita?

Jos OsaajaKS-palveluketjulle asetettuja tavoitteita rakennettaisiin nyt, ne saattaisivat näyttää varsin erilaisilta kuin nykyiset, ennen koronaa v. 2020 kirjoitetut. Mullistukset ovat vaikuttaneet suomalaisten liikkumiseen, opiskeluun ja työntekoon. Työnteko ja työnhaku etänä, mobiilissa maailmassa ja ihmisten pitkäaikainen välttely ovat selkeästi nostaneet kynnystä poistua omasta kodista esimerkiksi opintoryhmiin. Julkisten liikennevuorojen vähentyessä ja hintojen noustessa liikkuminen on vaikeutunut. Osallistuminen opintoihin on vaikeaa, työhön pääseminen ilman omaa autoa jopa mahdotonta.

Lähiopinnot tarjoaisivat kuitenkin työttömien kaipaamaa verkostoa ja kohtaamisia. Toisaalta verkko-opinnot ovat kyllä saavutettavia, mutta monelta työttömästä puuttuu digitaitoja. Miten toisimme ihmiset taas yhteen?

Savua ja tulta: yhteistyössä haasteet ratkaistaan

Yhtenäisenä palveluketjuna voimme vaikuttaa suurestikin työttömän työntekijän tulevaisuuteen. Tunnemme toisemme ja meillä on sujuvat vuorovaikutuskanavat. Olemme asiakkaan puolella ja olemme oppineet kuulemaan uudenlaistenkin asiakkaiden ääntä. Meillä on tätä työtä tekemässä laaja ja monipuolinen osaajaverkosto.

Palvelumuotoilun keinot ovat avanneet meille uusia näkökulmia nuotiosta nousseisiin savumerkkeihin, työttömän työntekijän ja potentiaalisen työantajan tarpeisiin, osaavaan ohjaukseen ja oman toimintaamme uudistamiseen. Luotamme toisiimme ja uskallamme puhua avoimesti sekä haasteista että onnistumisista. Luottamus ja yhdessä tekeminen ovat vahvistuneet jatkuvan oppimisen OsaajaKS-palveluketjussamme. Tiedämme jo, että pystymme vastaamaan sekä tuttuihin että myös uusiin nuotioiden nostattamiin savumerkkeihin.